Arkistoprojekti
Inkeri ja inkeriläisyys -hanke on päättynyt ja uusi verkko-opetusaineisto on julkaistu
Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hanke toteutettiin vuosina 2018–2020 Inkeriläisten sivistyssäätiön, Kansallisarkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteistyönä. Hankkeessa keskityttiin erityisesti arkistoaineistojen hankintaan ja muistitietohaastatteluiden tekemiseen mm. sukututkimus- ja tutkimuskäyttöä varten.
Hankkeen aikana haastateltiin yhteensä 120 henkilöä. Ainoastaan muutamia haastatteluita ei ole pystytty vielä toteuttamaan koronapandemian vuoksi. Nämä jo tehtäväksi sovitut haastattelut tullaan tekemään hetimmiten, kunhan haastatteleminen on jälleen turvallista.
Arkistoluovutuksia saatiin sekä pieninä että ja suurina erinä yhteensä noin 200 kappaletta. Aineistot sisältävät yksityisten henkilöiden, perheiden ja sukujen aineistoja sekä yhdistystenkin arkistoja. SKS:n kokoelmat karttuivat niin tekstin, kuvan, äänitteiden kuin videoidenkin muodossa. Lisäksi toimitimme muutamia arkistoluovutuksia eteenpäin Kansallisarkistolle, Kansalliselle audiovisuaaliselle instituutille (KAVI:lle) sekä Kansallismuseolle.
Aineistot ovat kiinnostuneiden käytettävissä SKS:n arkistossa ja Kansallisarkistossa osittain jo nyt, ja enenevissä määrin sitä mukaa, kun niitä saadaan järjestettyä. Toistaiseksi koronatilanteen takia asiakaspalvelu on valitettavasti vielä rajoitettua.
Ennen kaikkea lämmin kiitos kaikille teille oman elämäntarinanne haastatteluissa jakaneille sekä arkistoaineistoa luovuttaneille, teidän ansiostanne hanke onnistui yli odotusten!
Inkeri ja inkeriläiset -verkkojulkaisu
Osana hanketta SKS julkaisi maaliskuun 2021 lopussa Inkeri ja inkeriläisyys -oppimisaineiston, joka on ensimmäinen kouluopetukseen suunnattu julkaisu Inkerin historiasta ja inkeriläisten kohtaloista. Verkkojulkaisu perustuu tutkimukseen, arkisto- ja museoaineistoihin sekä inkerinsuomalaisten muistitietohaastatteluihin. Tekstin ja valokuvien lisäksi julkaisu sisältää animoituja karttoja, äänitteitä sekä videoita, jotka elävöittävät lukukokemusta.
Julkaisu kattaa inkerinsuomalaisten historian päävaiheet helposti omaksuttavassa muodossa varhaishistoriasta alkaen aina 1990- ja 2000-luvuille asti. Lisäksi opetuspaketissa käsitellään muun muassa suomen kielen merkitystä inkeriläisille yhteisöille sekä inkeriläisen kulttuurin ja sivistyksen kehittymiselle 1800-luvun lopulta alkaen. Kansanperinteistä esille nostetaan inkeriläinen runonlaulu, kansantanssit ja kansanpuvut. Kulttuuria kuvataan myös hengellistä elämän sekä luterilaisen kirkon merkityksen kautta.
Verkkojulkaisuun on laadittu kaksitoista pienoiselämäkertaa, joiden kautta avautuu erilaisten inkerinsuomalaisten elämänpolkuja ja näkökulmia 1900-luvun lähihistorian tapahtumiin, kuten toiseen maailmansotaan sekä neuvostovainoihin. Lyhyiden videohaastatteluiden kautta oppilaat pääsevät toisaalta tutustumaan myös 2020-luvun Suomessa elävien inkeriläistaustaisten nuorten aikuisten näkemyksiin identiteetistään ja siitä mitä inkeriläisyys heille merkitsee.
Tehtävät on suunnattu yläkoulu- ja lukioikäisille, ja ne on laadittu historian ja yhteiskuntatopin, uskonnon ja elämänkatsomustiedon, äidinkielen sekä maantiedon opetukseen. Mukana on myös eläytymis- ja empatiatehtäviä eri oppitunneilla käsiteltäväksi. Verkkojulkaisu täydentää perinteisten oppimateriaalien sisältöjä ja laajentaa oppilaiden näkökulmaa Suomen historiaan ja yhteiskuntaan.
Vaikka julkaisu on suunnattu koululaisille, se on avoin myös kaikille muille aiheesta kiinnostuneille. Inkeri ja inkeriläisyys -julkaisuun on lisäksi sisällytetty Lisää tiedonlähteitä -osio, josta pääsee eteenpäin arkisto-, kirjasto- sekä museoaineistojen äärelle, kun haluaa yhä syventää omaa osaamistaan. Inkeri ja inkeriläisyys -oppimisaineisto löytyy verkko-osoitteesta: https://inkerilaiset.finlit.fi
Maiju Putkonen, Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hankkeen (2018–2020) projektipäällikkö