Vaakuna

1580 luvun alussa ruotsalaisten Iivananlinnalle antama vaakuna oli todennäköisesti tarkoitettu Länsi- ja Etelä-Inkerille; ainakin se muistutti myöhempää Inkerin vaakunaa.

Vanhimmassa Inkerin vaakunassa oli sinisellä punaiset muurit, keskellä hopeavirta ja yläreunassa kultainen risti. Muurit kuvaavat joko linnoja vesistöjen varrella tai ehkä vain linnoitettua Narvajokea. Toisaalta on selitetty, että vaakuna kuvaa Nevaa ja sen linnoja, mutta heraldikko Kari Laurlan (1943-2006) mukaan tämä selittely tuntuu kaukaa haetulta. Risti kuvasi kristinuskoa. Iivananlinnan vaakunaa pidetään Inkerin vaakunan esivaiheena. Ruotsalaiset käyttivät Inkerin vaakunana Iivananlinnan vaakunan johdannaista. Värejä muutettiin ja risti jäi pois. Muurit sen sijaan jäivät.

Ensimmäisessä suomenkielisessä raamatussa v. 1642 esiintyy jo melko nykyisenkaltainen Inkerin vaakuna. 1919 taiteilija
E.J. Haapakoski piirsi edellisen pohjalta Inkerin vaakunan lisäten siihen kukkakoristeen ja nauhan, jossa oli teksti Ingermanlandia. Myöhemmin nämä lisäykset ovat poistuneet.

Lippu

26.3.1919 perustetulla Inkerin rykmentillä, joka osallistui 12.5.1919 Laukaanjoen rantojen valtaukseen, oli oma lippu, jonka oli piirtänyt kapteeni E.J. Haapakoski. Lipun värit olivat samat kuin Inkerin vaakunassa. Inkerin väliaikainen hoitokunta hyväksyi Haapakosken lipun. Lipun värit ovat: Pohja krominkeltainen, risti sinooperinpunainen ja tämän päällikkeenä koboltinsininen risti. Lipun mittasuhteet ovat 18:11.

Suomessa lippua käytetään inkeriläisjärjestöjen tilaisuuksissa sekä muissa Inkeriin liittyvissä juhlatilaisuuksissa. Suomalaisuuden Liiton liputusohjeissa Inkerin lippu on luokiteltu heimolipuksi, ja sille kuuluva paikka on määritetty Suomen lipun ja mahdollisten muiden valtioiden lipun jälkeen, mutta ennen järjestölippuja.

Postimerkit

1920 Pohjois-Inkeri sai omat postimerkit. Ne piirsi Frans Kamara (ent. Lindstedt). Postimerkkejä oli kaksi sarjaa, yhteensä 14 merkkiä.

Kunniamerkit

Inkeriläisillä oli omat kunniamerkkinsä. Inkerin Valkoisen Muurin risti oli 45 mm x 45 mm ristin muotoinen kunniamerkki, jonka keskellä oli kullanvärinen Inkerin vaakuna kohokuviona. Päällystölle myönnetty risti oli kullan-, miehistölle hopeanvärinen ja sen nauha oli sinipunakeltainen. Ristin perusti vuonna 1919 Pohjois-Inkerin toimikunta ja sen jakamisoikeus oli joukkojen ylipäälliköllä.

Inkerin vapausliikkeen osanottomerkki oli tummasta pakotetusta metallista valmistettu 28 x 28 mm kokoinen ristin muotoinen merkki, jonka perusti 1929 Inkeriläisten toimikunta. Merkki kiinnitettiin sinipunakeltaiseen nauhaan. Merkkiä oli oikeutettu kantamaan kaikki Inkerin vapautustaisteluun vuosina 1919 – 1920 osallistuneet tai muuten vapautusliikkeen hyväksi toimineet henkilöt, joille toimikunta oli sen myöntänyt. Merkkiin liittyi myös todistus.

Heimosotiin osallistuneille syntyperäisille suomalaisille ja Suomessa tai Virossa asuville inkeriläisille ja itäkarjalaisille emigranteille myönnettiin Heimosotaristi, muistoristi, jonka perusti vuonna 1939 Suomen Heimosoturien liitto. Ristiä myönnettiin hakemuksesta ja todistetusta osallistumisesta heimosotiin ja sillä on virallinen asema suomalaisten kunniamerkkien virallisessa järjestyksessä.